Ruotsin työehtosopimukset lähetetyille työryhmille

Ruotsin laki (utstationeringslagen, SFS 1999:678) koskee silti ensimmäisestä päivästä: työaikaa, vähimmäislomaa, työympäristöä, syrjintää ja yhdenvertaista kohtelua koskevat säännöt. Puuttuva osa on palkka: ilman sopimusta mikään laki ei määrää summaa. Aukon täyttää ammattiliittojen oikeus vaatia sopimusta, ks. seuraava kysymys.

Vaadittavat ehdot (utstationeringslagen 15–16 §) ovat: palkka, matka-, ruoka- ja majoituskorvaukset, majoitusolot sekä vähimmäisehdot lomasta, työympäristöstä, työajasta ja syrjinnästä. Liiton on täytynyt toimittaa ehdot Arbetsmiljöverketille, joka julkaisee ne, joten voit lukea etukäteen tarkalleen, mitä voidaan vaatia. Rajoitukset koskevat ETA-maihin tai Sveitsiin sijoittautuneita työnantajia (2 §). Yli 12 kuukauden lähetyksessä voidaan vaatia laajempia ehtoja.

Kumpikin tapa antaa pätevän sopimuksen. Liityntäsopimuksessa hoidat yhteydet liittoon itse; jäsenenä saat neuvontaa ja neuvottelutukea, mutta maksat jäsenmaksua. Byggnads ja Elektrikerna kertovat sopimuksen solmimisesta ja siihen kuuluvista vakuutuksista omilla sivuillaan. Lex Lavalin mukainen lähetettyjen sopimus on suppeampi kuin täysi sopimus: se kattaa vain edellisen kysymyksen ehdot.

Saarto voi pysäyttää työt työmaalla ja painostaa myös tilaajaa, joten nopea ja asiallinen vastaus on tärkeä. Käytännössä: 1) kysy, mitä sopimusta ja ehtoja liitto vaatii; 2) vertaa Arbetsmiljöverketin julkaisemiin ehtoihin (ETA-työnantajaa vastaan työtaistelulla voi vaatia vain kovan ytimen ehtoja); 3) kokoa palkkalaskelmat, tuntilistat ja työsopimukset, jotka osoittavat ehtonne; 4) päätä, solmitteko lähetettyjen sopimuksen, liityntäsopimuksen vai liitytte työnantajajärjestöön; 5) kerro tilaajalle ajoissa. Arbetsmiljöverket julkaisee kunkin alan osapuolten yhteystiedot.

Vastuu on ensin ns. uppdragsgivarella (urakoitsija, joka otti työnantajan aliurakoitsijaksi); jos se ei maksa tai sitä ei tavoiteta, vastuu siirtyy ketjun huipulla olevalle pääurakoitsijalle. Maksuvastuu alkaa seitsemän arkipäivän kuluttua siitä, kun urakoitsija on saanut kirjallisen ilmoituksen palkkasaatavasta työntekijältä tai hänen liitoltaan. Vastuu kattaa tosiasiallisesti sovitun palkan, ja maksaja voi periä summan takaisin työnantajalta. Työnantajalla, uppdragsgivarella ja pääurakoitsijalla on tiedonantovelvollisuus työntekijälle, ja työehtosopimuksella voidaan sopia vastuusta lain sijaan.

Ilmoitus tehdään Arbetsmiljöverketin e-palvelussa 'Anmäl utstationering', jossa ilmoitetaan myös muutokset. Yhteyshenkilö vastaanottaa viralliset asiakirjat työnantajan puolesta ja toimii yhteyslinkkinä viranomaisiin ja liittoihin. Jos tilaaja (tjänstemottagaren) ei ole saanut todistetta ilmoituksesta työn alkamispäivään mennessä, sen on lähetettävä sähköposti Arbetsmiljöverketille viimeistään kolmen päivän kuluttua työn alkamisesta; se ei korvaa työnantajan omaa velvollisuutta. Henkilöstöpalveluyritysten on lisäksi annettava vuokratuille työntekijöille vähintään ne ehdot, jotka heillä olisi suorassa työsuhteessa asiakasyritykseen. Yli 12 kuukauden jälkeen sovelletaan lähes kaikkia Ruotsin työehtoja; työnantaja voi pidentää rajan 18 kuukauteen ilmoittamalla perusteet ennen 12 kuukauden täyttymistä, ja samaan tehtävään tulevien sijaisten aika lasketaan yhteen.

Personalliggare: rakennuttajan (byggherre) on ilmoitettava työmaa Skatteverketille ennen työn alkua; jokaisen urakoitsijan on kirjattava päivittäin, ketkä työmaalla työskentelevät. Velvollisuudet eivät koske työmaata, jonka työ- ja materiaalikustannusten arvioidaan olevan enintään neljä hintaperustemäärää: 236 800 kruunua ilman arvonlisäveroa vuonna 2026. Rakennuttaja voi siirtää velvollisuudet urakoitsijalle kirjallisella sopimuksella. ID06: kortit myönnetään ID06-järjestelmän kautta ja vaativat henkilöllisyyden varmentamisen; tarkista EU-kansalaisten asiakirjavaatimukset ID06:n omilta sivuilta.

Ruotsi soveltaa vuodesta 2021 'taloudellisen työnantajan' käsitettä, joten 183 päivän sääntö ei usein suojaa vuokratyöntekijöitä Ruotsin verolta; Skatteverket kertoo, milloin ulkomainen työvoima on verovelvollinen Ruotsiin. Ruotsissa työskentelevä ulkomainen yritys rekisteröityy yleensä Skatteverketiin ja voi hakea F-skatt-hyväksyntää; jos sitä ei ole, ruotsalaisen maksajan on pidätettävä veroa maksusta. SINK haetaan työntekijäkohtaisesti ja uusitaan vuosittain, eikä SINK-päätöksellä tarvita ruotsalaista veroilmoitusta. Ilman SINKiä työntekijää verotetaan tavallisten sääntöjen mukaan (A-skatt). Työnantaja ilmoittaa pidätyksen työnantajailmoituksella (arbetsgivardeklaration). Sosiaaliturvamaksuja ei makseta Ruotsiin, jos työntekijällä on A1-todistus.

Työaika ja vähimmäisloma kuuluvat ehtoihin, joita lain mukaan sovelletaan lähetettyihin (utstationeringslagen 6 §). Arbetsmiljöverketin opas työaikalakiin (arbetstidslagen) käsittelee säännöllisen työajan, ylityön rajat ja lepoajat; sopimuksella voidaan poiketa osasta lakia. Matka-, ruoka- ja majoituskorvaukset sekä majoitusolot kuuluvat kovan ytimen ehtoihin, joita liitto voi vaatia (15–16 §), joten taso seuraa sopimuksen lähetettyjen ehtoja. Emme julkaise summia, joita virallinen lähde ei ilmoita.